Viisi ohjetta prujaajalle

Akateemisessa maailmassa yksilön ajatustyötä pidetään perinteisesti tärkeänä. Siksi prujaus, eli kopiointi tai vakavammalla tasolla plagiointi, on vakava asia. Mielelläni en edes blogaisi tästä, mutta ehkä on rehellisempää avata salaisuuksien kammiota ja myös niitä assarin työn vähemmän maineikkaita kohteita: mekin törmäämme ja joudumme käsittelemään näitä asioita.

Kokemuksieni valossa annan muutaman ohjeen niille jotka haluavat prujata, koska selkeästi aina asioita ei ole mietitty loppuun asti tai ne on tehty kiireessä.

1. Älä mainitse kommenteissa, että ratkaisualgoritmin toteutus on kopioitu suoraan Wikipediasta

Tämä on vähän veteen piirretty viiva, koska todellisuudessa pyörää ei kannata keksiä uudestaan, vaan käyttää niitä valmiiksi tehtyjä pyöriä. Näin siis todellisuudessa, akateemisessa työskentelyssä on erilaisia periaatteita. Riippuen kurssista ja ihmisistä, ulkoisten koodien käyttö voi olla joko täysin kiellettyä tai täysin sallittua ja suositeltavaa, tarkasta ensiksi heidän näkökulmansa asiaan. Ja tosiaan, jos tehtävänannossa keskeinen osa on algoritmin toteutuksella, ei sitä algortimia toteutuksena kannata välttämättä kopioida suoraan Wikipediasta ja merkitä sitä lähteeksi — se algoritmi saattaa olla juuri se ainoa asia, mitä tehtävän teossa piti ratkaista.

2. Tarkista, ettei koodiisi jää toisen tekijän nimeä

Varsin monet editorit lisäävät tiedoston alkuun tietoja tekijästä, esimerkiksi @author-tagilla. Tarkista, että siinä ei ole kaverisi nimeä.

3. Pohdi, tuleeko koodiasi lukemaan ihminen

Kuten aiemmin kerroin, kurssillamme on käytössä fuksipaimennus. Suomeksi siis, meillä on ihmisiä, jotka lukevat osan koodia läpi: kopioidessa tarkista, ettei teidän koodi päädy samalle ihmiselle arvioitavaksi. Ihminen kyllä tunnistaa liiallisen samankaltaisuuden.

4. Älä erotu joukosta

Mieti tarkkaan, vastaako toteutustapasi sitä, mitä kurssilla on opetettu: erilaiset ja poikkeavat rarkaisut kiinnittävät huomiota ja jäävät siksi helposti mieleen. Ainakin alkuvaiheessa kurssin tehtävät ovat sellaisia, että koodit tuppaavat olemaan hyvin samanlaisia, tälläisessä tilanteesssa prujaus on jopa melko helppoa, kunhan toteutustapasi on vain samanlainen toisten kurssilaisten toteutustapojen kanssa.

5. Mieti vielä kerran

Halutko todella tehdä sen? Kyllä, tiedän, että kiire hönkii niskaan ja helpot nopat on kivoja. Kuitenkin, prujaamista vastaan on kaksi isoa argumenttia.

Ensimmäinen argumentti on oppiminen. Prujaaminen aivottomasti tarkoittaa, ettet opi sitä kurssilla opetettavaa asiaa. On toki mahdollista, ettet koskaan elämässäsi tule tarvitsemaan sitä tietoa, mutta varsinkin peruskursseilla väitän, että näihin samoihin käsitteisiin ja konsepteihin törmäilee ennemmin tai myöhemmin kuitenkin.

Toinen argumentaatiolinja taas on ensisijaisesti keppiin perustuva: seuraukset kiinnijäämisestä voivat olla yllättäviä ja ikäviä, varsinkin akateemisissa yhteyksissä — tosin, myös teollisuudessa kopionnilla voi olla ikäviä seurauksia.

Seuraukset yliopisto-opiskelijalle voivat olla epämiellyttäviä: kurssin suoritus voi keskeytyä prujaamiseen ja kurssi uusitaan — eli, ei helppoja noppia. Opiskelijarekisterikin voi ottaa vähän damagea tälläisestä harrastuneisuudesta, ja tahra pysyy siellä valmistumiseen saakka. Ja, ainakin pääsee juttelemaan kivoille ihmisille; mikä olisikaan loistavampi tapa saada oma naama tutuksi laitoksella?

— — —

Ja näin, ohjeet päättyvät tähän. Todellisuudessa meillä on arsenaalissa käytössä vielä muitakin aseita, joista ei ehkä ole syytä puhua enempää. Se ikävin juttu minulle ainakin on, että tästä aiheesta tarvitsee edes puhua, tai että tästä sai helposti melko pitkänkin tekstin. Olemme kuitenkin yliopistolla ennenkaikkea opiskelemassa ja oppimassa uusia taitoja, emme suorittamassa kursseja.

Eli, jos oikeasti päädyit lukemaan tätä tekstiä, koska tarvitset apua prujaamiseen, mitäpä jos kävisitkin huomenna laskareissa?

Kiitokset Teemulle kommenteista ja ajatuksista tekstiin liittyen.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: